Uutiset



 


Särkisalon torin laidalla istuu koko joukko nuoria miehiä skeitti- ja potkulautojen kanssa.
Kavereilla on  toive.  Skeittaaminen on porukan tärkeä harrastus mutta Särkisaloon rakennettu ympäristö alkaa loppua kesken: kunnan  aikanaan rakentama ramppi loppuu taitojen ja poikien kasvaessa kesken. Ratkaisuksi on löytynyt se, että pojat ajetaan kerran viikossa Salon keskustaan harrastamaan.
–    Vanhemmat kuskaavat yleensä, joskus mennään bussillakin, kertoo Juuso Karimo.
Toiveena on, että kaupunki pistäisi likoon hiukan rahaa ja päivittäisi Särkisalon skeittipaikan.   Juuso Karimo mainitsee hiukan isomman rampin ja matalan reilin eli metalliputken jota pitkin laudalla voi liukua.
–    Vähän lisää asfalttia voisi olla, niin vauhdinottopaikka pitenisi, toteaa Simo Siltanen.
Poikien mukaan vauhdinottopaikat ja reili Särkisalossa on joskus ollutkin ja niille olisi taas käyttäjiä.
Toiveissa ei ole suurinta ja komeinta mahdollista kalustoa.
–    Salon ramppi on vähän liiankin korkea.
Lisäkiusana on, että Salossa skeittareita on ramppi välillä todella täynnä.  Särkisalon poikia vaivaa myös matkustaminen.
–    Tulee siitä kallistakin, muistuttaa Joose Laitinen.
Joskus vanhemmilla on keskustassa tekemistä harrastamisen ajaksi, joskus taas kyydittäjät saavat lähteä takaisin kotiinpäin pojat vietyään.
Entä mitä vastaa toiveeseen Salon viheraluepäällikkö Tapio Järvinen?
Ainakaan kovin pikaisesti hän ei lupaa uutta ramppia ja muuta varustusta.
–    Tämä vuosi menee varmasti uuden kaupungin toimintaan perehtyessä, muistuttaa Järvinen.
–    En kiellä, mutta en uskalla paljoa luvatkaaan.
Hän toteaa, että esimerkiksi reili ei itsessään ole kovin kallis varuste, mutta joku muu voi maksaakin.
–    Jos aletaan asfalttia tehdä, siinä tulee helposti massanvaihtoa ja muuta mistä sitten tulee kuluja.
Järvinen muistuttaa, että rahaa on käytettävissä rajallisesti.
–    Lisäksi on tietyt tasovaatimukset sille, mitä julkisesti tarjotaan.
Tämä tietää esimerkiksi tiettyjen  turvanormien täyttämistä. Järvinen kertoo, että Salon keskustan kahdella skeittipaikallakin jouduttaneen tekemään pikku kunnostuksia

Perniön urheilijoissa koripallouransa aloittanut Sami Himberg, 20, pelaa ensi kaudella korisliigassa Salon edustusjoukkueessa. Vilpas Vikings nousi liigaan ensimmäisen kerran neljään vuoteen.
Vilpas Vikings pitkitti fanien jännitystä viimeisille hetkille, sillä liigapaikka ratkesi vasta viimeisessä mahdollisessa ottelussa. Vilppaalla oli jo aiemmin mahdollisuus nousuun, selvitettyään tiensä 1. divisioonan finaaliin. Voitolla olisi päässyt suoraan liigaan. Finaalivastustaja Kauhajoki kuitenkin vei voiton ja Vilpas Vikings joutui karsintaotteluihin pääsarjan toiseksi viimeistä joukkuetta, Karkkilan Team Componentaa vastaan.
Karsintaottelut pelattiin paras kolmesta -menetelmällä. Ratkaisu saatiin vasta kolmannessa ottelussa, jossa Vilpas kukisti vastustajansa tuloksella 74-79.
- Ihan mahtava fiilis! Hieno kruunu koko kaudelle, Sami iloitsee.
- Vielä kun on ollut aika vaikea kausi, esimerkiksi loukkaantumisten takia, niin tämä tuntuu tosi hienolta.
Aikoinaan Sami lähti mukaan koripalloiluun ystävien innoittamana. Kahdeksanvuotiaalla pojalla riitti harrastuksia aina jalkapallosta yleisurheiluun, mutta energiaa riitti koripallollekin.
Sami myöntää, ettei lajivalinta ollut heti selkeä. Käännekohta tuli vastaan, kun hänet kutsuttiin 15-vuotiaana mukaan nuorten maajoukkuerinkiin.
- Ajattelin, että tässä lajissa voisi menestyä paremmin kuin muissa.
Nykyiseen joukkueeseensa Salon Vilppaaseen, Sami kutsuttiin samana vuonna.
- B-junnujen valmentaja pyysi kesäksi treeneihin ja jäinkin sinne lopullisesti.
Ovet seuran edustusjoukkueeseen Vilpas Vikingsiin avautuivat jo 17-vuotiaana.
- Treenasin vain kesän kovasti ja olin tyytyväinen pienempäänkin peliaikaan.
Veera Pohjavirta

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

 

Tauno Kaven mittailee maisemaa sahan tai luujauhomyllyn raunioilla. Oikealla nousevat kiviportaat ylös purolta.
Lue lisää...
–Toivottavasti tästä tulee hieno, toivoo Tauno Kavén aamuisella kierroksella Teijon luonnonpuistossa.
Metsähallitus on hyväksynyt luonnonpuiston hoitosuunnitelman ja töihin odotetaan päästävän jossain osassa puistoa vielä tänä vuonna.

Metsähallitus on kääntynyt kelkkansa hoitosuunnitelmassa vieraslajien suhteen. Hyväksytyssä suunnitelmassa vieraslajit saavat elää ja kasvaa mutta istutuskuusikoille suunnitelman toteutuminen tietää matkaa sahalle.
–Minä ja varmasti monet vähän varttuneemmat teijolaiset haluaisivat nähdä tämän alueen sellaisena, kun se on ollut vuosikymmeniä sitten, jatkaa Kaven.
Alue on virallisesti Sahajärven luonnonsuojelualue, mutta käyttökielessä Teijon luonnonpuisto.

Alue on ollut Teijon kartanon puistona. Vapaaherratar Fredje on oli alueen ensimmäinen hoitaja ja hänen istuttamiaan ovat muun muassa saksanpähkinäpensaat ja valtavat alppiruusut.
Myöhemmin ylimetsänhoitaja Torsten Rancken teki alueelle istutussuunnitelmia ja hänen perujaan ovat monet ulkomaiset puulajit ja saarnimetsiköt.
– Tässä ovat nämä portaat, näyttää Kavén.
Portaiden vieressä on parit perustukset, entisen sahan; Kjikin sahan, ja luujauhomyllyn perustukset 1700 –luvulta.

Luonnonpuisto kertoo myös ruukin historiaa ja se otetaan alueen hoidossa huomion.
Reilun 23 hehtaarin alueesta hoidetaan noin puolet. Siitä lehtona viitisen hehtaaria, uutta jalopuumetsää perustettaan kolme hehtaaria. Loppu hoidetaan puistometsänä.
Toinen puoli alueesta, kalliorinteet ja purouoma annetaan suunnitelman mukaan kehittyä luonnonvaraisena.

Alueelle tehdään uusi parkkipaikka ja liikenne uimarannan tiellä katkaistaan.

Hoitotyöt aloitetaan kiireellisyysjärjestyksessä ja ne ajoittuvat useammalle vuodelle. Kultuuriperinnön hoitaminen alkaa vasta, kun jäännökset on inventoitu.


Ritva Enqvist ja Aira Timonen aloittivat Särkisalon hautausmaan kevättyöt haravoinnilla.
Lue lisää...
Kahden viikon sisällä useimmat Särkisalon hautausmaalla sijaitsevat hoitosopimuksen alaiset haudat ovat saaneet koristukseksi kauniin orvokin. Ne haudat, joiden sopimus on solmittu tämän vuoden puolella, jäävät ilman orvokkia.

Syynä on vuodenvaihteen seurakuntaliitokseen liittyvä palvelujen yhtenäistäminen.
Särkisalossa hautojenhoitopalvelu on heikentymässä ajan kuluessa selvästi tämän hetken tilanteeseen nähden.
Särkisalo on muihin entisiin seurakuntiin nähden sisällyttänytkin harvinaisen paljon palvelua hautojenhoitomaksuihin.

Muutos näkyy koko laajuudessaan kuitenkin vasta vuosien päästä, sillä pisimmät Särkisalon seurakunnan kanssa tehdyt hautojenhoitosopimukset ovat 25 vuoden mittaisia. Vanhoihin sopimuksiin uusi seurakunta ei ole pystynyt kajoamaan.
Pelkän kastelun tai kesähoidon tilanneille muutos näkyy kuitenkin jo tulevana kesänä. Kun ennen esimerkiksi kastelu maksoi Särkisalossa 25 euroa kaudessa, jatkossa hinta on 35 euroa.

Särkisalossa 5–25 vuoden hoitosopimuksilla asiakas on saanut haudalle kastelun ja muun hoidon lisäksi äitienpäiväksi orvokin, kesäkuussa jonkun muun kesäkukan, pyhäinpäiväksi gallunan ja havut sekä jouluaatoksi kynttilän. Hinta on ollut 48 euroa vuotta kohti. Jatkossa Salon seurakunnan uusilla ympärivuotisilla hoitosopimuksilla saa 66 eurolla vuodessa haudan hoidon lisäksi vain yhdet kukat kesässä. Salo tekee tästä lähtien korkeintaan 15 vuoden sopimuksia hautojen hoidosta.
– Viime vuoden lopulla oli joitakin viime tipassa tehtyjä sopimuksia, kun uusista käytännöistä oli jo tietoa. Jossain tapauksessa kävi niinkin, että viralliset paperit oli ehditty päivätä vasta tämän vuoden puolelle, kertoo Särkisalon hautausmaan hoitaja Ritva Enqvist.

Salon seurakunnan hautatoimen päällikön Anja Mannin mukaan hinnat saattavat nousta vielä jatkossakin viime vuoden puolella järjestelytoimikunnan päättämistä.


Lue lisää Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Uusin lukijan kuva

  • Sateenkaari Strömmassa
  • Kuvaus: Esa-Matti Ristola ikuisti sateenkaaren Strömmassa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20