Uutiset



 

 

Perniön museo ei näillä näkymin avaudu tulevana kesänä. Syynä on talossa tehtävä laaja remontti.

Viime keväänä löytyi toisen kerroksen näyttelyvitriineistä kosteusvaurioita ja vitriinit sekä niissä olleet puvut piti heittää pois. Samalla selvisi, että huoneen ilmanvaihtoaukot on tukittu ja että vitriinien alta alakertaan kulkee 70-luvulla korjausten yhteydessä suljettu portaikko. 

Kaupungin tilapalveluissa on suunniteltu, että portaikko avattaisiin jälleen käyttöön, lämmitystä kohennettaisiin ja pohjoispääty, jossa kosteusvaurioita on havaittu, lisäeristettäisiin.
Lisäksi tarkoituksena on purkaa kolmesta alakerran huoneesta 70-luvulla rakennetut seinäpinnat, joiden ei katsota sopivan 30-luvun kivirakennuksen tyyliin.

Tavoitteena on lisätä ilmanvaihtoa ja edistää lämmön kiertoa: parhaillaan rakennuksen eri osissa on suuria lämpötilavaihteluita ja korkea ilmankosteus, joka on jopa vaaraksi museon kokoelmille.

Salon vapaa-ajanlautakunta käsittelee asiaa ensi viikolla. Apulaiskaupunginjohtajan päätösesitys on, että museo pidettäisiin ensi kesän ajan kiinni, sillä remontti sulkee museon toisen puolen kokonaan ja korjattavista huoneista tavarat siirretään talon toiseen päätyyn.  Museo täyttää vuonna 2020 90 vuotta joilloin perusnäyttely uudistetaan.

Latokartanonkosken rannalla sijaitseva myllyraunio on nyt valtion omaisuutta.
Lue lisää...
Latokartanonkosken lähialueesta siirtyy valtion omistukseen alueita kosken alajuoksulta. Varsinainen koskialue ja sitä ympäröivät maa-alueet siirtyivät Fiskars-yhtiöltä valtiolle jo aiemmin, nyt valtiolle päätyy myös valtaosa niemestä, jonka ympäri Kiskonjoki tekee kierroksen kosken alapuolella. Vain niemellä sijaitseva Rotholman talo piha-alueineen jää yhä seurakunnan omistukseen.

Alueen luovuttaa valtiolle Näsen kartano. Samalla kertaa niemen kanssa valtiolle siirtyy aivan kosken kupeella sijaitseva myllynraunio.
 –Kynnyskysymys oli raunio. Siihen liittyy se vastuu. Jos sinne joku kiipeää ja saa kiven päähänsä, kenen on vastuu, puntaroi Näsen Urban Silén. 

Silén sanoo olevansa ratkaisusta hyvillään. 
–Nyt koko alue on yksissä käsissä ja sitä voi omistaja kehittää kuten parhaaksi näkee, Silén sanoo.  

Valtion eli jatkossa Metsähallituksen luontopalveluiden puolella suunnitelmissa on vielä paljon auki. Selvää kuitenkin on, että alue halutaan pitää jatkossakin retkeilijöille avoimena kohteena.
–Ajatus on, että teemme siellä katselmuksen keväällä ja otetaan myös Ely-keskus mukaan, toteaa aluepäällikkö Mikael Nordström.

Saloon kaavailtu akkutehdas on monessakin mielessä hyvä uutinen, toteaa aluekehityksen emeritusprofessori Hannu Katajamäki. Varsinaisesti vilinä lisääntyy Valmet Automotiven kaavaileman tehtaan myötä keskustassa, mutta isolla työpaikkakeskittymällä on vaikutuksensa myös maaseutuun, uskoo Katajamäki.*
–Ennen muuta se tuo myös lähimaaseudun asukkaille työmahdollisuuksia ja voi tuoda myös tulijoita maaseudulle.  Jossainhan työntekijöiden on asuttava, Katajamäki toteaa. 

Lähimaaseuduksi lasketaan pitkän linjan aluetutkijan katsannossa noin tunnin säteellä oleva alue. Oma kysymyksensä onkin, synnyttääkö tehdas muuttoliikettä. 
–Riippuu siitä, millaisia työpaikkoja tarjolle tulee.  Yritys on toisaalta niin iso, että se voi luoda kiinnostusta muuttaa Saloon kauempaakin, Katajamäki arvelee. 
–Toisaalta taas esimerkiksi Turku on lähellä ja muistetaan, miten paljon ihmisiä pendelöi Nokian aikaan sitä väliä. 

Katajamäki sanoo, että vielä on aikaista spekuloida sillä, mikä määrä työtä paikallisille alihankkijoille syntyy. Yksi voittajsta on kaupunki kohenevien työllisyyslukujen ja verotulojen muodossa.
–Siinä pitää toivoa päättäjille näkemystä kehittää koko kaupunkia, kun mahdollisuudet paranevat.  Salossakin on monta vanhaa kirkonkylää, joita ei saisi unohtaa, Katajamäki evästää. 

Hätäelvytystä opeteltin tiistaina joukolla. Vuorossa ovat Pirkko Kainiemi ja Matti Korpi, Seppo Laivamaa antaa nuken pääpuolesta ohjeita.
Lue lisää...
Särkisalossa on nyt defibrillaattori eli viralliselta suomenkieliseltä nimeltään sydäniskuri.
Sydäniskuri on  Särkisalokodissa, mistä sen saa haettua talon aukioloaikoina ja aamuseitsemästä iltakahdeksaan sisään pääsee kirjaston tunnuksilla.

Laitteen käyttö oli tiistaina yhtenä aiheena hätäensiapukurssilla. Pelkästä iskurista ei yksin ole paljon apua, ellei auttaja ole lainkaan hajulla laitteen käytöstä. Ensimmäinen auttaja on usein satunnainen ohikulkija.Sydäniskuri ei ole turha laite ja hinnat ovat tulleet alas, opastava iskuri maksaa tuhannesta kahteentuhanteen euroon.
–Kun elvytys ja defibrillointi on aloitettu minuuteissa pysähdyksestä, niin kolme neljästä selviää, kertoi ensiapukouluttaja  Seppo Laivamaa.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Kauriit kylillä
  • Kuvaus: Terttu Rantanen kuvasi lauman metsäkauriita Perniön Lupajalla, aivan kirkonkylän kupeella.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20