Uutiset



 

Professori Eero Uusitalo uumoilee kylien ottavan jatkossa entistä isomman vastuun.
Lue lisää...
Suomen kylätoiminta ry:n hallituksen puheenjohtaja, Eero Uusitalo ei viime viikolla säästellyt sanojaan.
Uusitalo peräsi kylien toimijoilta pikaista ryhtiliikettä.
– Ne vätykset, jotka eivät ole saaneet edes kyläsuunnitelmaa tehtyä vaan ovat lähinnä viihdyttäneet itseään, niille tulee kiire.
Lehmirannassa puhunut Uusitalo totesi,  että tulevaisuudessa pienin toiminnallinen yksikkö on kylä.   Näin on linjattu myös tuoreessa maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, ja asiasta on tehty myös valtioneuvoston selonteko.
– Se tulee menemään eduskunnassa läpi, uskoi Uusitalo.
– Jatkossa pienin yksikkö ei ole kunta.
Uusitalo tiesi, että herkästi vedotaan siihen ettei kylissä ja järjestöissä ole valmiuksia.
– Ei silloin olekaan, jos kaikki odotetaan vain kunnalta.  Se on sellaista vätysasennetta, mitä ei saisi ollakaan.
– Se on ongelma, että yhteiskunta rakenteiltaan muuttuu niin nopeasti ettei yhdistysmaailma pysy perässä.
Mistä Uusitalon ajatus sitten lähtee? Siitä, että kuntaliitosten myötä demokratia loittonee  luottamushenkilöiden määrän pienenemisen myötä, toteaa Uusitalo.
Julkinen päätöksenteko keskittyy, ja Uusitalo totesikin ettei usko edustukselliseen demokratiaan isoissa yksiköissä.
– Se on yksi hailee mistä valtuutetut ovat kotoisin. Ei saa olla naiivi. Isoissa organisaatioissa keskuksissa asuvat virkamiehet rakentavat ne asiat.
– Mene siinä sitten jonkun kulmakunnan asukkaana sanomaan jotain, ei se siitä tokene.
Mikä stten on vastaus.
– Tarvitsemme yhä kipeämmin sellaisia yhdistyksiä, joilla on monialainen vastuu oman alueensa kehittämisestä. 
– Tärkeintä on, että laajassa Suomessa on toimivia kyliä, mitkä otetaan politiikassakin huomioon ja vakavissaan.
– Paikallisia, julkisia vallankäyttömuotoja tarvitaan.



Metsiköstä löytyi muun muassa injektioneulojen pakkauksia.
Lue lisää...
Poliisi ei tutki suuremmalti perniöläismetsiköstä löytyneitä tavaroita.
Läheltä kirkonkylää löytyi metsästä muun muassa injektioneulojen suojatulppia ja pakkausjätteitä.
Mika Kannari Salon poliisista kertoo, että vastaavanlaisia löytöjä tehdään säännöllisesti.
– Voivat ne johonkin huumeporukkaan viitata.
Kannari kertoo, että tavaroista voidaan tarvittaessa saada esimerkiksi dna-näytteet.
Ruiskupakettien ohella metsiköstä löytyi viinapulloja.



Perniön alueella kiertää sitkeä huhu susista ja niiden tekemisistä.
Liikkeellä olevan jutun perusteella sudet olisivat raadelleet koiran asemaseudulla, lisäksi kolme sutta olisi tavattu aivan erään talon pihapiirissä.

Mika Kannari Salon poliisista kertoo, että huhu raatelusta on lähtenyt liikkeelle tulkintavirheestä.  Villin huhun mukaan poliisi olisi myös hävittänyt suden kaupungissa. Kannari toteaa, että juttu  on täysin perätön.
Myös Perniön –Särkisalon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esko Lehti  katkaisee jutuilta siivet kerralla; vahvistusta ei ole saatu. Suden jälkiäkään ei väitetyiltä havaintopaikoilta ole tavattu.
Lehti toteaa, että sudet eivät kuitenkaan ole Perniön alueella tuntemattomia vieraita. Havaintoja on tehty  muun muassa Ylikulman ja Saurun suunnalla, samoin metsäisellä alueella Tenholasta Strömmaan.
– Näitä yksittäisiä kulkijoita, summaa Lehti.
Susikysymystä pohditaan tänään myös Turussa, missä suurpetoneuvottelukunta pohtii mitä vahvistuneelle susikannalle Varsinais-Suomessa tulisi tehdä.  Sudet on koettu ongelmaksi etenkin Turun pohjoispuolella, missä eläimet tulevat jopa pihapiiriin.

Juha Förström Teijon kirkon lanterniinissa.
Lue lisää...
– Katso, kun sahalla painaa niin se menee tänne sisään. Tämäkin on ihan laho paikka, esittelee Juha Förström Teijon kirkon lanterniinissa.

Lanterniini on kirkon ylin osa, jossa kello sijaitsee,  ja se otetaan alas lähiaikoina. Förström oli viime viikolla purkamassa rakenteita, jotta yläosa voidaan nosturiautolla nyppäistä kokonaisuutena maanpinnalle, missä se rakennetaan uusiksi.

Kirkon yläosan rakenteet ovat peräisin 1970-luvun alusta;  osa kirkosta tuhoutui tulipalossa vuonna 1972, kun rakennusta oli lämmitetty päivien ajan Karoliina Aarnio-Wihurin ristiäisiä varten. Yli 30 vuoden takaiset rakenteet eivät  ole kestäneet halutulla tavalla; puussa on muun muassa pahoja lahovaurioita.

– Tätä liimapalkkia ei olisi saanut käyttää ollenkaan. Hitaasti kasvanutta puuta pitäisi olla, toteaa Förström.

Uudet ylintä osaa kannattelevat pilarit ovat toiveiden mukaiset, ne on  sorvattu hidaskasvuisesta Kuusamon männystä.  

Kattorakenteiden vuoto-ongelmista saatiin aavistus joulun alla 2006, kun sade ja tuuli aiheuttivat kirkkoon kosteusvahingon.  Rakenteiden kehno kunto on kuitenkin perua jo pidempään jatkuneista vuodoista.

Koko poisnostettava osa painaa Förströmin arvion mukaan pari tonnia. Hän toivoo, että ainakin vanha katto-osa voidaan käyttää sellaisenaan.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Tortone 2017

tortokansi

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Jarmo Salmin pihalla Kyynämäessä ukontulikukka on venynyt ennätyskorkeuksiin, 220 senttiä on jo ohitettu. New

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20