Uutiset



 


Särkisalossa sijaitsevan Salon kaupungin kesävirkistyskeskus Klippulan toiminta on supistumassa viiteen viikkoon. Leirejä aiotaan järjestää kuusi kappaletta 6. kesäkuuta– 8. heinäkuuta välisenä aikana.

Klippulan toimintaa varten varatut määrärahat supistuivat opetuslautakunnan ehdottamasta lähes 120.000 eurosta lopulta reiluun 96.000 euroon. Toiminnan aiempaa laajuutta ei ole siis mahdollista säilyttää.

Yleensä Klippula on ollut avoinna kuusi viikkoa kesässä, mutta viime kesän seitsemän viikon aukiolo oli poikkeus.
Alkukesänä leireille on ollut huomattavasti enemmän hakijoita kuin loppukesästä. Leirihinnat aiotaan pitää ennallaan, eli leiri maksaa 40 euroa ja totutteluleiri 20 euroa. Leirille voivat hakea salolaiset 1–5 luokan oppilaat.


Lopulliset päätökset leirien ajankohdista tekee opetuslautakunta ensi viikon tiistaina.


–    Se on ihan ykkösvaatimus, että myyjä tuntee tuotteensa. Kovin pitkälle se ei kanna, jos ei tiedä mitä on myymässä, sanoo Tiina Salminen. 
Tiina Salminen pistää pullot riviin Silja Europan myymälässä.
Lue lisää...

Hänellä on päänsä kovalevyllä järjestyksessä melkoinen määrä tietoa siitä, mitä risteilymatkustaja voi Silja Europan tax-free myymälästä ostaa. 

Europalla työskentelevä särkisalolainen Salminen palkittiin viime viikolla koko Tallink-Siljan laivaston parhaana myyjänä.
Best salesman in shop- palkinto myönnetään työtoverien suosittelemalle työntekijälle.   Salminen sai palkinnon juuri asiantuntemuksensa ja tietotaidon ansiosta.

Tarvittavan nippelitiedon määrä on hurja.
–    Pelkästään kosmetiikkaa on kevyesti 6000 artikkelia, muistuttaa Salminen.

Tietoja valikoimasta pitää päivittää jatkuvasti. Uutta myytävää tulee hyllyyn tämän tästä.
–    Opetteluun  menee omaakin aikaa, myöntää Tiina Salminen.
–    Aina on oltava käden ulottuvilla oma hinnasto, Alkon katalogi ja kilpailijan hinnasto, hän naurahtaa.
–    Asiakkaalla voi olla joku mielikuva siitä, millaista viiniä hän on ostanut.   Siinä pitää pystyä päättelemään, mistä on kyse ja ehkä vielä neuvoa samantapainen tuote.

Asiakasmäärä nousee vuodessa jopa yli miljoonaan.    Alkoholi ja kosmetiikka ovat ostoslistalla kärkipäässä.   
Vaikka alkoholia risteilyillä kuluu, myyjille uhitellaan aniharvoin.
–    Vuosien mittaan on ollut yksi sellainen asiakas, joka on tosiaan pitänyt nostaa ulos.
– Huumorilla pärjää, etenkin miesten kanssa, Salminen nauraa.

Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä



– Kiskonjokivesistö on uskomattoman monipuolinen. Siellä on kaikkea paratiisin ja ihan toivottomien tapauksien väliltä, sanoo iktyonomi Jussi Aaltonen.

Hän sukelsi Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön viime syksynä;  tavoitteena oli selvittää kalataloudellisten kunnostustoimenpiteiden tarve.  
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan Ely-keskusten teettämä selvitys toimii jatkossa ohjenuorana mahdollisille kunnostuksille.


Erityinen ilonaihe on se, että Kiskonjoessa on alkuperäisiä taimenkantoja joilla on vaellusyhteys mereen.   
Pitkin vesistöä on kuitenkin paljon esimerkiksi vanhoja patorakenteita, jotka hankaloittavat kalojen kulkua.


Vesistö on tarkoin tutkittu ja parannuksia osin suunniteltukin, esimerkiksi Kosken kosken kalatie voimalan kupeeseen oli jo lupaprosessissa mutta se vedettiin pois.
– Se tarvitaan, jos Kiskonjoen kalakantaa halutaan elvyttää.
Samoin Saarenjärven pohjapatoa on suunniteltu.  
– Periaatteessa vanhat suunnitelmat toimivat edelleen, jos virtaamat eivät ole muuttuneet.


Perniönjoen pääuoma ei saa Aaltoselta valtavasti kehuja.
– Sivujoet ovat ihan ok, mutta pääuoma on aika kehno. Veden laatu ja ja virtaamat vaihtelevat.



Jotta kylien ääni pääsisi riittävästi kuuluviin suurissa kunnissa, tarvittaisiin uutta toimielintä nykyisen keskitetyn hallinnon sijaan. Näin uskoo Vaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki.

– Aluelautakuntien kautta kylä pystyisi vaikuttamaan mm. aluepalvelujen organisointiin ja maankäytön suunnitteluun. Lautakunnilla olisi myös oma budjettinsa.
– Aluelautakunta olisi se elin, jota kautta kyläyhdistykset pääsisivät vaikuttamaan. Kyläsuunnitelmat voisivat toimia vaikuttamisen pohjana, esitti maaseutupolitiikan asiantuntija Katajamäki.


Hannu Katajamäki puhui tiistaina Salossa järjestetyillä Kyläsuunnittelutreffeillä.
Treffit kuuluvat Kylä välittää –hankkeeseen, jonka puitteissa on jo ehditty laatia Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelma vuoteen 2015 saakka.
Ohjelma näkee pienet paikallisyhteisöt menestystekijöinä ja vahvuutena.  Katajamäki taas esitteli valtakunnallisessa keskustelussa esiintyviä malleja, joissa haja-asutusalueet on lähes tulkoon unohdettu.
–    Kilpailuvaltio ei ole kiinnostunut maaseudusta, totesi Katajamäki.
Metropolivaltion käsitteellä tarkoitetaan lähinnä Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaa kolmiota sekä Oulun seutua.


Vaihtoehtona Katajamäki tarjoaa paikallisuudesta rakentuvan valtion, jonka arki on joustavaa ja palvelut hyvin järjestettyjä. Eikä ketään syrjitä asuinpaikan perusteella.
– Koska kuntakoko suurenee kaiken aikaa, tarvitaan paikallisperustaisia ja kansalaislähtöisiä todellisen vaikuttamisen välineitä. Kyläsuunnittelu on kytkettävä kuntasuunnitteluun ja määriteltävä kuntalakiin lähidemokratian periaatteet, toivoi Katajamäki.
Kehittäminen olisi puhtaasti paikallistasolta lähtevää.
– Täällähän on pilvin pimein näitä muutos- ja strategiajohtajia. Alkakaa kehittää aluedemokratiaa! Tällä hetkellä kehitetään vain sitä ylätasoa konsulttien parhaaksi, jyrisi Katajamäki.






Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Vihreä pappilan puisto_1
  • Kuvaus: Terttu Rantanen ikuisti alkukesän vihreyttä Perniön pappilan puistossa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20