Uutiset



 


– Alkaa huolestuttaa omakin tulevaisuus. Nyt ollaan vanhainkotejakin täältä lopettamassa, tuumi Pirkko Halonen Perniön torilla perjantaina.
Vanhainkodin asukkaaksi Halonen on ainakin kaupungin mielestä vielä liian hyväkuntoinen. Palveluiden hankkiminen pitää hoitaa vielä suureksi osaksi omatoimisesti. Hän on jonottanut Salon terveyskeskuksen päivystykseenkin useita tunteja kerrallaan.
Päivi Ojala (oik.) nautiskeli Perniön torin kesäsäästä yhdessä ystävänsä Ritva Kitulan kanssa. Ojalalle kirjasto oli tärkeä silloinkin kun hän ei vielä virallisesti ollut paikkakuntalainen.
Lue lisää...

– Taksilla joudun sinnekin menemään. Ja taksilappuja saadakseen pitäisi asioida ensi Kelassa, ja sekin on nykyisin Salon keskustassa.
– Viimeksi kun siellä olin, niin näytti kuin kaikki perniöläiset olisivat tulleet yhtä aikaa koolle. Niin paljon täällä asuvia siellä oli jonottamassa.
Ikäihmisillä ei ollut antaa paljon kehuja palveluille Perniössä. ”Poliisi ja Kela takaisin” oli viesti Juhani Vuorisalon täyttämässä palautekyselyssä.
– Poliisin läsnäolo rauhoittaisi elämää. Nyt jos jotain tapahtuu, niin kaukaa lähdetään.
Miesporukka pohdiskeli, että rautatieasema ja toinen raide olisi hyvä raiteillakin kulkevaa paikallisliikennettä varten.
Perniöön viime talvena paluumuuttanut Tuula Oravisto-Salmio on vihainen aikeista lakkauttaa Perniön lukio. Oravisto-Salmio kirjoitti Perniössä aikoinaan ylioppilaaksi, mutta työt veivät hänet sen jälkeen ympäri maailmaa.
– Lukiota ei saa missään tapauksessa lakkauttaa. Yhtä älyttömältä kuulostaa myös kirjaston alasajo. Ja
mikseivät Särkisalon vanhukset saisi nauttia kotiseutunsa merellisistä maisemista ja leikkivistä lapsista naapurissa?






Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.


Tuohitussa ei suostuta mukisematta nielemään maaseudun palvelujen alasajoa. Vastaiskuksi keskustakeskeisyyttä vastaan Tuohikotoon pystytetään kahdeksi viikoksi kuuden taiteilijan yhteinen taidenäyttely. Avajaisia vietetään tulevana sunnuntaina kello 14–16.
Maija Leirola, Seppo Saarikoski, Kerttu Neuvonen, Heidi Lundberg, Merja Mäki, Helmi Salomaa ja Merja Kalenius tuovat taidetta Tuohikotoon.
Lue lisää...

Näyttelyyn voi sunnuntain jälkeen käydä tutustumassa kahden viikon ajan joka päivä kello 12–18. Näyttelyn loppu huipentuu kahteen kirpputoripäivään 24.–25. heinäkuuta. Tuolloin kuka tahansa voi tulla myymään omia tavaroitaan Tuohokodon pihalle.
– Emme peri mitään paikkamaksua, tervetuloa vaan kaikki, toivottelee Helmi Salomaa.
Salomaa on kerännyt taiteilijat yhteen, mutta tempauksen takana on Tuohitun kyläyhdistys.








Seitsemän voimalla

Edellisestä Tuohikodon taidenäyttelystä ehti vierähtääkin jo kymmenen vuotta. Silloin Salomaa, Maija Leirola ja Sikke Kivirinta pitivät yhteisnäyttelyn, joka osoittautui menestyksekkääksi. Salomaa ja Leirola ovat nytkin mukana, mutta joukko on kasvanut kuuteen. Kerttu Neuvonen, Merja Kalenius, Merja Mäki ja Heidi Lundberg täydentävät joukon.
Lemmikkieläinliike Pinserin vuoden alussa perustanut Lundberg  piirtää ja maalaa mielellään eläimiä. Hiilellä on syntynyt mm. piirros hänen mummonsa Helmi Salomaan löytämästä kissanpennusta.
Eläin löytyy myös Maija Leirolan maalauksesta.
– Tämä Pelle-koira ei ollut luonteeltaan metsästyskoiran tyyppinen, vaikka olikin suomenajokoira.  
Merja Kaleniuksen ominta alaa on luonnon valokuvaaminen. Perttelissä asuva Merja Mäki taas on keskittynyt keramiikkaan. Harrastuksen hän aloitti jo vuonna 1973 Salon kansalaisopistossa ja on sittemmin myös vetänyt kansalaisopiston kursseja. Helmi Salomaan maalaukset vievät ajatukset avaruuteen.




Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.


Sagalundin museo Kemiönsaarella juhli viime viikon torstaina 110-vuotista taivaltaan. Museon lähihistorian suurin muutos tapahtui kuntaliitoksen myötä, kun Sagalundin museosäätiön alaisuuteen annettiin myös Taalintehtaan ruukinmuseo, Björkbodan lukkomuseo ja Kobbölen vesimylly. Yhteensä säätiön vastuulla on yli 50 museorakennusta neljällä eri alueella Kemiön saarella. Nyt Sagalundin museosäätiön uusi johtokunta on ideoinut uusia tapoja ylläpitää museoita. Puheenjohtaja Kristian Lindroosin ajatusta rakennuskummeista lähdettiin toteuttamaan.
Eeva Karslon paistaa ohrarieskoja kokeeksi testatakseen leivinuunin kuumuutta.
Lue lisää...




Sagalundin rahoituspohja koostuu tällä hetkellä kunta- ja valtiorahoituksesta, projektirahoituksesta ja omarahoituksesta.
– Museon perustajan, Nils Oskar Janssonin palkka oli puuro ja peti, loput menivät Sagalundille. Sillä museo toimi pitkään, Lindroos kertoo.
Museon perustamisesta on kuitenkin aikaa jo 110 vuotta ja toiminnan kehittyessä myös menot ovat lisääntyneet. Kemiönsaaren kunnan synnyttyä ja museoiden yhdistyttyä Sagalundin vuosibudjetti lähentelee 500 000 euroa.
– Kaikesta huolimatta aina tarvitaan lisää rahaa, Lindroos sanoo.
Nyt sekä yksityisten että yritysten on mahdollista ryhtyä Sagalundin rakennuskummiksi. Kummiksi alkava voi valita yli 50 rakennuksesta itselleen mieleisen kohteen ja suunnatta lahjoittamansa avustuksen esimerkiksi sen nimenomaisen rakennuksen katon kunnostukseen.
– Juristi voi valita käräjätalon ja puutarhuri voi valita ruusutarhan, Lindroos ehdottelee.


Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.
Sivulliset katkaisivat selvästi humalaisen autoilijan matkan perjantaina aamupäivällä ABC-aseman pihalla.
Ihmisten huomio kiinnittyi autoilijaan, joka törmäsi tullessaan pysäköityyn autoon. Poislähtö onnistui yhtä huonosti, pysäköidyn auton etuovi kolhiintui käyttökelvottomaksi.
Sivulliset ottivat autosta avaimet ja pidättelivät rattijuoppoa poliisin tuloon saakka.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Pakkaspäivä kauneimmillaan
  • Kuvaus: Kuulaan, kirkkaan pakkaspäivän Särkisalon Meripirtin rannassa ikuisti Tuija Kari.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20