Uutiset



 

Matildan ruukkialueella paukkuu vasara.  Alue on kahdeksassa vuodessa kokenut muodonmuutoksen; vanhaa rakennuskantaa ja ympäristöä on kunnostettu ja kunnostetaan jatkuvasti.
Ravintola on auki ympäri vuoden, talon toinen pää vuokrattu ja yläkertaan rakennetaan parhaillaan kahdeksaa hotellihuonetta.
– Ihan ensi kesäksi niitä ei saada valmiiksi, arvioi omistaja Tuula Gustafsson.
Entinen kankirautavarasto on sekin valjastettu nyt uuteen käyttöön: 1850-luvulla rakennettuun taloon on rakennettu nyt kokoustilat jopa 50 hengelle.
– Kokouksia on pidetty, hääpaikaksikin on käyty katsomassa, kertoo Gustafsson.
Entä onko korjaustahti ollut ollenkaan suunnitellun kaltainen?
– Aika hyvin työt ovat sujuneet, vaikkei missään hengenhädässä ole tehtykään.
Oma haasteensa vanhojen rakennusten kunnostamisessa on, parhaillaan mietitään esimerkiksi hotellihuoneiden sisäänkäyntiä ja sitä, miten kävelysilta ”ylisille” on toteutettavissa.
– Puurakenteita on paljon ja paloluokaksi tulikin p3, mikä taas toi omat vaatimuksensa, muistuttaa Harri Gustafsson.
Kyläkonttori aukeaa kesäksi, pitäjät tulevat Jyväskylästä kuten viime vuonnakin. Tilojen käyttöaste alkaa lähennellä sataa.   
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa halutaan polkaista lisää kierroksia vesistöjen hoitoon.  
Eteläisen Salon vesistöjen kunnostus halutaan potkaista käyntiin. Arkistokuva Strömman kanavalta.
Lue lisää...

Vuoden alussa käynnistynyt Velho-hanke pyrkii  saamaan vesien hoidon toimenpiteitä käyntiin toden teolla. Yksi tavoitteista on, että riittävän monta paria tekeviä käsiä löytäisi toisensa.   
–    Nyt etsitään keinot ja tekijät, muotoilee koordinaattori Sanna Tikander Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Yhtä lailla toimeen voivat tarttua niin vesistönsuojeluyhdistykset kuin vaikka kyläyhdistyksetkin, tarkoituksena on saada yhteistyö pelaamaan   -- ja kertoa eri vaihtoehdoista kunnostushankkeiden rahoittamiseksi.
Julkisen rahan lisäksi vesistöjä voidaan jatkossa kunnostaa myös yksityisellä tuella.
–    Yritykset tulevat varmasti kuvaan mukaan ja lisäksi on esimerkiksi säätiöt,  Tikander uskoo.
–    Ei voida olettaa, että on vain  ylhäältä annettua julkista rahaa, Tikander huomauttaa.
Hänen näpeissään on Velho-projektin yksi osio, vesienhoito.   Toinen osio koskee käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekoa. Suunnitelmat tehdään yhdeksälle Natura-verkostoon kuuluvalle kosteikko- tai vesistökohteelle.
–    Niissä on oltava jatkuvuutta. Ei voida ajatella, että tehdään yksi suunnitelma ja sitten sillä mennään maailman tappiin, sanoo käyttö- ja hoidosuunnitelmista vastaava koordinaattori Tapio Aalto.
Yksi uuden suunnitelman saavista alueista on mahdollisesti Särkisalon ja Perniön välinen Laukanlahti, mutta asiasta ei ole vielä päätöksiä.
–    Hoito-ja käyttösuunnitelma on jatkossa rahoituksenkin hakemiseen hyvä selkänoja, Aalto muistuttaa.
Salon seudulla suunnitelma aiotaan tehdä Kiskonjokivesistöstä.  Tapio Aalto kertoo, että työ pääsee kunnolla vauhtiin yleisötilaisuudella kesän korvalla.
Vesistöasioista lisää tämän viikon lehdesssä








Melkkilän Ratsastajat on valittu Nuoren Suomen sinettiseuraksi.
Sinettiseurojen pitää täyttää useita laatukriteereitä, ennen kuin ne sinetin voivat saada. Esimerkiksi jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta on pidettävä huolta. Kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista on oltava, ja se on tuotava myös jäsenten tietoon. Ohjaajien on oltava koulutettuja nuorten ja lasten ohjaamiseen.
Sinettiseura järjestää Nuoren Suomen mukaan laadukasta lasten ja nuorten toimintaa.
Melkkilän Ratsastajilla oli hakemus sinettiseuraksi suunnitteilla jo pari vuotta sitten, mutta toimeen ryhdyttiin vasta viime vuonna.
– Aikaisemmin esimerkiksi heppakerhossa ei ollut tarkkoja toimintasuunnitelmia, mutta nyt sielläkin on sellaiset, kertoo seuran puheenjohtaja Riikka Järvelin.
Heppakerho on lapsille suunnattu kerho, jossa tutustutaan hevosiin, tallielämään ja ratsastukseen.
– Nuorin osallistuja on kuusivuotias. Yläikärajaa ei ole, mutta 14-vuotiaat ja vähän siitä vanhemmat ryhtyvät jo kerhon vetäjiksi.
Lue lisää hevosharrastuksesta Perniönseudun Lehdestä

Hannulan tilalla Lankkerissa on vietetty vauhdikasta vuohien pienokaiselämää viimeiset pari viikkoa.

Lumipallo ja Routa kipusivat Helmiina Loikkasen mahan päälle.
Lue lisää...
Kuttu Taika pyöräytti 7. maaliskuuta kaksi poikakiliä ja siitä reilun viikon päästä oli Auroran vuoro. Tälläkin kertaa kilejä syntyi kaksi: täysin lumivalkoiset Lumipallo ja Routa. Pikkuisia ei erota toisistaan ulkomuodon perusteella millään, vaikka ne ovatkin eri sukupuolta.
Toisessa karsinassa elävät Pippurin ja Popparin sentään erottaa, sillä Pippurilla on emonsa tavoin harmaata turkissaan. Kilit pyrkivät tuon tuostakin emon nisälle.
– Näyttää siltä, että vain toinen nisä kelpaa molempien kuttujen kohdalla, ihmettelee tilan emäntä Mirja Virtanen.
Nimet kileille keksi tytär Helmiina Loikkanen, joka viihtyykin mainiosti kilien kanssa leikkien. Parhaiten leikki sujuu Lumipallon ja Roudan kanssa, sillä ne viihtyvät mainiosti ihmisen seurassa.
– Pienimmät kilit eivät värityksen suhteen ole tulleet yhtään emoonsa. Valkea väri on Väinö-isältä, toteaa Mirja Virtanen.
Väinö-pukki hankittiin tilalle Kainuun ekokylästä vasta viime kesänä juuri perheenlisäyksen toivossa. Suomenvuohet Aurora, Taika ja Väinö viettivät kesän samassa aitauksessa.
Lisää kiliasiaa tämän viikon lehdessä.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Kesälehti Tortone

Mainoksia

 

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Vastuullista journalismia

Kirjoittajavieras

Uusin lukijan kuva

  • Vihreä pappilan puisto_1
  • Kuvaus: Terttu Rantanen ikuisti alkukesän vihreyttä Perniön pappilan puistossa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20