Turun Yliopiston opiskelijat, virtavesien tutkimusryhmän tutkimusavustajat Santtu Kaipanen ja Karoliina Lintunen ovat meloneet Perniönjokea ristiin rastiin mitatessaan joen syvyyttä.
Turun Yliopiston opiskelijat, virtavesien tutkimusryhmän tutkimusavustajat Santtu Kaipanen ja Karoliina Lintunen ovat meloneet Perniönjokea ristiin rastiin mitatessaan joen syvyyttä.
Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus teettävät parhaillaan mittauksia Perniönjoessa. Pohjanjärvestä Perniön keskustaan asti mitattavalla alueella halutaan kartoittaa perkausalueen tarvetta. 
– Etenkin Perniön keskustan yläpuolella viljelysalueita jää helposti veden alle, joten joen vedenjohtokyvyn parantamiselle olisi tarvetta. Perkaus tarvitsee poikkeusluvan, sillä joessa on EU:n suojelemaa Vuollejokisimpukkaa. Simpukoita on paljon, joten niitä ei pystytä siirtämään pois. Sen vuoksi hankkeessa on tarkoitus suunnitella simpukat huomioon ottava perkaussuunnitelma, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen ELY-keskuksesta.

Perkaussuunnitelmaan on kaavailtu rakennettavaksi tulvatasanteet, joista olisi muutakin hyötyä. 
– Pelloilta ei valuisi kiintoainetta ja ravinteita niin paljon jokeen, joen virtaus hidastuisi sekä luonnon monimuotoisuus paranisi joen saadessa enemmän tilaa.

Lisäksi hankkeen puitteissa on tarkoitus tehdä tulvakarttoja ja selvittää kuinka paljon tulvia pystyttäisiin alueella alentamaan eri tulvasuojelutoimenpiteillä koko Perniönjoen valuma-alue huomioiden, kertoo Triipponen.


 Alueen hanke on sikäli poikkeuksellinen, että siitä tulee olemaan hyötyä myös valtakunnallisesti. 
– Tässä tehdään valtakunnallista kehittämistyötä, sillä Perniönjoki ei ole ainoa vesistö missä harvinaiseksi luokiteltuja simpukoita tulee vastaan, sanoo Triipponen. 

Mittaukset saadaan toukokuun aikana päätökseen ja suunnitelma perkaukselle on tarkoitus tehdä syksyllä. Jos ja kun perkausvaiheeseen päästään, siitä vastaa muutama vuosi sitten henkiin herätetty Perniönjoen Ojitusyhteisö, jonka moottorina toimii Matti Fontell. 

Fontell on tyytyväinen, että vuosien työ Perniönjoen tulva-aluiden parissa alkaa vihdoin tuottaa tulosta . Perniönjoen tulviin kyllästyneet maanomistajat ovat askeleen lähempänä haavettaan, jos luonnonmukaisia perkauksia päästään vihdoin toteuttamaan.  – Tätä asiaa on väännetty ja käännetty vuosia. Välillä on ollut uskon puute, mutta katsotaan nyt miten suunnitelmat ja rahoitukset menevät, sanoo Fontell. Maanomistajia alueella on parisenkymmentä ja kaikilla on toiveena saada projektille konkreettinen loppu. – Sitä en uskalla kommentoida tulviiko vielä ensi keväänä, mutta toivottavaa olisi, että ensi vuonna käytännön toimet aloitettaisiin, kertoo Fontell.