Luonnonkivistä ladottu pohjapato on kuin pieni koski, näyttävät Janne Tolonen ja Seppo Knuutila. Padon yläpuolella on soraa taimenten kutupai
Luonnonkivistä ladottu pohjapato on kuin pieni koski, näyttävät Janne Tolonen ja Seppo Knuutila.  Padon yläpuolella on soraa taimenten kutupai
–Sorakossa näkyy vaaleampi kohta. Siinä on kaivettu, näyttää Valonian vesiasiantuntija Janne Tolonen kädellään puron pohjan kiviä Juottimenojan rannassa Perniössä.
Näin on; myllätyn paikan erottaa, vaikka puro varsin vuolaana virtaakin.

Kaivajat ovat olleet syksyllä kudulla käyneet taimenet, ja kohta pienten kivien lomassa käy kuhina, kun taimenenpoikaset toukokuussa kuoriutuvat.

Juottimenoja on puro, joka kulkee vähän matkan päässä Perniön kirkonkylästä. Se ulottuu Perniönjoelta lähes Teijolle asti.
Purossa on luontainen taimenkanta, jonka hyvinvointia ja kasvua on pyritty edistämään pohjapatoja ja kutusoraikkoja rakentamalla ja työ jatkuu tänä kesänä.

Järein toimenpide on Kemiöntien eteläpuolella sijaitsevan vanhan tierummun muuttaminen niin, että se ei enää ole esteenä kalojen kululle merestä kohti latvavesiä.
–Meriyhteys purosta on jo olemassa. Osa taimenista elää silti koko elämänsä samassa purossa ja on sukukypsinäkin aika pieniä.

Merivaelluksella käyvät kalat voivat palata kotipuroonsa kutemaan ja olla varsin isoja, Tolonen kertoo.
Tavoitteena on, että poikastuotto purossa kohenisi ja myös vaelluskalat löytäisivät sinne tiensä.
Lähellä kirkonkylää elää taimenkanta myös Kylmässuon purossa, josta niin ikään on yhteys Perniönjoen kautta mereen.

Tolonen toteaa, että Salon seudulla puroissa elää taimenia muutamassa purossa; vähemmän kuin 1990-luvulla mutta enemmän kuin muualla Varsinais-Suomessa. Syynä ovat otolliset vesiolosuhteet; harjualueilta tulee viileää pohjavettä puroihin. Esimerkiksi Juottimenojaa ruokkivat Teijon suunnan suot sekä lähteet, joista tulee kylmää vettä puroon läpi vuoden.

Tulevan kesän kohennustyö on osa Valonian virtavesihankkeen ja WWF:n PatoKato-hankkeen yhteistyötä.