Matildanjärven kuntoa ja hoitomahdollisuuksia puitiin tiistaina. Karttaa tutkivat vas. Salon ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa, kyläläiset Jouko Roos ja Alpo Alho, Metsähallituksen suunnittelija Sirpa Ellä, Ely-keskuksen Juha-Pekka Triipponen ja Ari Sallmén sekä kyläläisiin kuuluva Risto Jaakkola.
Matildanjärven kuntoa ja hoitomahdollisuuksia puitiin tiistaina. Karttaa tutkivat vas. Salon ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa, kyläläiset Jouko Roos ja Alpo Alho, Metsähallituksen suunnittelija Sirpa Ellä, Ely-keskuksen Juha-Pekka Triipponen ja Ari Sallmén sekä kyläläisiin kuuluva Risto Jaakkola.
Teijon kansallispuiston luontokeskuksessa nousi tiistaina välillä äänenvoimakkuuskin. Kyläläisten, Ely-keskuksen, Metsähallituksen ja Salon kaupungin edustajien tapaamisessa aiheena oli Matildanjärvi ja syyt siihen, miksi järvi ei rannan asukkaiden mielestä enää näytä samalta kuin takavuosina. Samalla haettiin vaihtoehtoja siihen, mitä Natura- alueella ja kansallispuistossa sijaitsevan järven hyväksi voitaisiin tehdä.

Kokouksen alkusyyt löytyvät järven rannalta: ikänsä järveä seurannut Jouko Roos on huolestunut vesialueen tilasta. Hän sanoo, että Metsähallituksen vuonna 1998 järven länsipäähän rakentama pohjapato tekee järvelle hallaa.
–Vesi pääsee siitä yli, mutta kiintoaine jää järveen ja rannoille, Roos manaa.

Ely-keskuksen näytteiden perusteella soistakin vetensä saavan järven pohjassa on tummaa humusta. Toisaalta vesinäytteiden valossa järven tila on varsin hyvä.
–Pohjamutakin on vuosikymmenien aikana kertynyttä, ei kahden viime vuosikymmenen aikana tullutta, sanoo vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Koolla ei olla ensimmäistä kertaa: jo vuonna 2006 viranomaisia kutsuttiin Mathildedaliin järveä katsastamaan ja myös tuolloin kyläläisten epäilykset kohdistuivat patoon.
Jouko Roosin ehdotus oli tiistaina selvä; pohjapadosta pitäisi luopua ja perustaa tilalle aiemmin paikalla olleen kaltainen, säädettävä pato. Tällöin hänen mukaansa pohjalle laskeutunut aines lähtisi liikkeelle.
Johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen epäili; padon avaaminen ei hänen mukaansa vaikuttaisi kauas järveen. Triipponen lisäksi muistutti, että pohjasakan päästäminen merta kohti ei tulisi kyseeseen.

Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén piti tuoreeltaan hyvin epätodennäköisenä, että lupaa padon muuttamiselle tulee, jos alueen omistava Metsähallitus sellaista päättäisi hakea.
–Se, mitä voidaan tässä vaiheessa tehdä on se, että katsotaan että pato on lupaehtojen mukainen.

Metsähallituksen luontopalveluiden suunnittelija Sirpa Ellä muistutti, että jos pato olisi säädettävä, jonkun olisi myös otettava sen hoidosta vastuu.
Tiistaina päädyttiin siihen, että järvestä tehdään kokonaistilaselvitys. Elyn tarkkailuvelvoite päättyi vuonna 2013.
–Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys voisi olla puoleeton taho sen tekemään, totesi Sallmén.
Kun selvitys on tehty, osana sitä voidaan tehdä myös lista ehdotuksista jatkotoimenpiteiksi.

K-Supermarket

ksupernetti1

Lue uusin lehti (Lehtiluukku)

133096

Mainoksia

salo 300x125

Eteläisen Salon paikallislehti


Kiinnostaisiko oma mainoksesi tässä?
Ota yhteyttä!

Uusin lukijan kuva

  • Sateenkaari StrömmassaNew
  • Kuvaus: Esa-Matti Ristola ikuisti sateenkaaren Strömmassa.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, (02) 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284

Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.

Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

rss20