Salon seudulla saatetaan lähivuosina hoitaa vesistöjä lihavalla tukulla EU-rahaa.
Urban Silén ja Satu Mikkonen-Hirvonen keskustelivat Latokartanon kosken alueen maisemanhoidosta maanantaina.
Urban Silén ja Satu Mikkonen-Hirvonen keskustelivat Latokartanon kosken alueen maisemanhoidosta maanantaina.

Valtio voi hakea Life- ohjelman kautta rahaa alueiden hoitoon, kaavailee Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Iiro Ikonen.

Salon seudulta yksi painopistealue olisi Kiskonjokivesistö. Ikonen toteaa, että jopa vuosia kaavaillut pohjapadot voitaisiin mahdollisesti toteuttaa Life- ohjelman kautta saatavalla rahoituksella.

Latokartanon kosken ympärillä kuohuu muutenkin  parhaillaan.  Kyseessä on Natura-alue, joka valtion tulisi saada rauhoitetuksi alueeksi vuoden loppuun mennessä. 
Muutoksen ehdoista neuvoteltiin maanomistajien kanssa viimeksi maanantaina.
– Näyttää hyvältä, että saamme vapaaehtoisen rauhoituspäätöksen aikaiseksi, toteaa Ikonen.
Jos sopuun alueen rauhoitusehdoista ei sopivassa aikataulussa päästä, valtio voi pakkolunastaa alueen.
Maata joen eteläpuolella omistaa Fiskars Oy.  Yhtiön metsäpäällikkö Kåre Pihlström  toivoo, että suojeluasiassa päästään sopuisaan kompromissiin.
Fiskars on toiminut pohjapatohankkeessa luvanhakijana.  Pihlström toteaa, että yhtiön puolelta projekti on jäissä niin kauan, että rauhoitusehdot ovat selvillä.
Toisen puolen maanomistaja Urban Silén toteaa tilanteen olevan vielä avoinna.
– Se on varmaa, että suojelu tulee mutta tuleeko se vapaaehtoisesti vai pakkolunastuksen kautta.
Kosken ympärillä tekee vielä tänä syksynä hoitotöitä Museovirasto.
Tutkija Satu Mikkonen-Hirvonen arvioi, että koskiluontoon, myllyn raunioihin ja luontopolkuun tutustuu vuodessa yli 2000 kävijää.

Lue lisää Perniönseudun Lehdestä