–Oleellinen juttu on järven korkeus, ettei se pääsi kesällä liian alas, sanoo Kiskon Kirkkojärven suojeluyhdistyksen
Kirkkojärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja käyttää vapaa-aikaansa ympäri vuoden järvestä huolehtimiseen.
Kirkkojärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja käyttää vapaa-aikaansa ympäri vuoden järvestä huolehtimiseen.
puheenjohtaja Pentti Tolvanen.
Järvi on paljon rehevöitynyt ja altis leväkukinnoille. Fosforia ja typpeä on liikaa.
Kirkkojärvessä on vettä syksyin keväin liiankin kanssa. Keskivertokesinä se laskee hyvinkin alas.
–Haihtumallakin menee sentti päivässä.
Alaveden aikaan ruokokasvustot saavat lisää valoa ja voivat hyvin.
Vedenkorkeudelle on määrätty yläraja, mutta ei alarajaa. Suojeluyhdistys selvittää nyt, mikä olisi sopiva alaraja. Samalla selvitetään, jos alaraja määrätään, riittäkö vaihteluväli sen ja nykyisen ylärajan välissä.
Työtä tehdään yhteistyössä Koskenkosken voimalaitoksen kanssa. Voimalaitoksella on järven säätelyoikeus.
Tolvanen muistuttaa, ettei selvityksen tuloksena ole päätös vedenkorkeuden nostamisesta vaan raportti.
Vedenkorkeuden nostolla on myös vastustajia, tietää puheenjohtaja.
–Ympäristökeskuksen asia on selvittää, onko nostosta haittaa.
–Jos joku instanssi lähtee hakemaan vedenpinnan nostoa, siihen voi mennä vuosia.
–Järven virkistyskäyttö on etusijalla, muistuttaa Tolvanen.
Kiskon Kirkkojärvi on ongelmajärveksi kummallinen. Siellä ei ole tarvetta hoitokalastukseen, petokalaa, ahventa , haukea ja varsinkin kuhaa on paljon.
Perusongelma on järven mataluus, keskisyvyys on vain 2,1 metriä.
Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön keskusjärvi, jonka kautta kaikki vedet jatkavat matkaansa kohti merta.
Sen takia sitä kuormittavat valumat aina vanhan ykköstien pohjoispuolelta saakka.