Edellinen omistaja kutsui taloa Katinhännäksi, Annaliisa Salmelin pitää nimen käytössä.
Edellinen omistaja kutsui taloa Katinhännäksi, Annaliisa Salmelin pitää nimen käytössä.
Annaliisa Salmelin esittelee innolla vasta hankkimaansa taloa Lupajalla. Pihaa on jo raivattu, valtava kuusi kaadettu ja osa rungosta sahattu kiekoiksi.
–Näistä voisi tervattuna tehdä terassin pohjaa.
Kamarin puolella ovat seinäpahvit saaneet kyytiä ja alta paljastui monta kysymystä. Vuonna 1954 rakennettu talo on tehty ainakin osittain kierrätysmateriaalista, punamultapintaa on sisälle päin.
–Tämä on tehty noinkin pienistä pätkistä, näyttää Annaliisa taitavaa timpurintyötä.
Kamarista tulee talon väriläikkä ja koko talo kuulemma muistuttaa jossain vaiheessa Huvikumpua.
–Puhtaita kirkkaita värejä, loppu menee perinteisemmin, mustavalkoisemmin.
Ideoita pursuava nainen myöntää, että joutenolo on vaikeaa, nikkaroiminen onnistuu.
–Olin aika nuori, kun sain porakoneen lahjaksi.
–Rakastan tehdä ja touhuta koko ajan.
Vapaa-ajan asunnon hankkiminen on ollut haaveissa pitkään, sattumalta se oikea löytyi vanhasta kotipitäjästä.
–Veli lähetti kuvat tästä, viikon päästä katsomaan ja se oli siinä. Viimeinen niitti päätökseen oli tonttia kiertävä Asteljoki.
Erityinen riemun aihe on iso piharakennus.
–Tällaista tilaa tarvitaan.
Tosin nelivuotias sukulaistyttö oli sijoittamassa sinne kahta ponia ja kanoja, joita saisi sitten hoitaa.
–Nuohooja on tulossa ja piippu pitäisi pellittää.
Listan päätä ei näy, mutta se ei Annaliisaa hirvitä.

Lue koko Treffatti-sarjan juttu viikon 31 painetusta lehdestä.