Antero Peijonen (oik.) pyysi Kai Ekbomilta asiantuntija-apua tunnistamaan, pitävätkö hänen kuviin liittämät tiedot paikkansa – paikallisen mielestä
Antero Peijonen (oik.) pyysi Kai Ekbomilta asiantuntija-apua tunnistamaan, pitävätkö hänen kuviin liittämät tiedot paikkansa – paikallisen mielestä
Perniön kotiseutuyhdistys on kerännyt Lainamakasiiniin otoksia vanhoista korteista, jotka kuvaavat Strömmaa.
Näyttelyn nimeksi valikoitui Strömma – yllättävästi Perniötä, sillä Strömman ei äkkiseltään ajattelisi kuuluvan Perniöön.
Aivan yksinkertaista liittäminen ei olekaan ollut, sillä Kemiön ja Perniön kunnat ovat vuosien saatossa jahkanneet, kumpaan se kuuluu.
Virallisesti Strömma liitettiin Perniöön vuonna 1972.
–Toisaalta veroäyrit menevät kuntaan, mutta toisaalta alueesta voi olla lisälastia, Antero Peijonen miettii.
–Strömman kartanon vanha emäntä oli pahoillaan siitä, että Strömma liitettiin Perniöön eikä Kemiöön, Dahlbyn kylässä asuva Kai Ekbom kertoo.
Strömman kartano tiluksineen on sama kuin Strömman kylä, sillä kartanon maat kattavat koko Strömman.
Nimeen liittyy vahva identiteetti ja paikalliset tietävät, missä kylien rajat menevät.
–Strömmalla on vahva brändi. Dahlbyn kylässäkin on Strömman kauppa. Strömma haluttiin liittää yrityksen nimeen, sillä sana tunnettiin, Ekbom pohtii.
Vahvan brändin tekee kartano, Strömman saha, purjelaivatuotanto ja 1900-luvun alun ahkera höyrylaivaliikenne. Höyrylaivaliikenteen takia myös paikalliset markkinat katosivat.
–Strömman kanavan markkinoilla tapeltiin usein. Vuonna 1907 markkinoille tuli loppu, kun mies tapettiin sillalla, Ekbom kertoo.
–Strömma oli ja on edelleen luonnonkaunis alue. Siellä on kaunis järvimaisema, vaikka se merta onkin, Peijonen pohtii.

Markkinapostin teemana Strömma
Laurin markkinoiden perinteinen markkinaposti on jälleen Lainamakasiinissa.
 Tällä kertaa postimerkkien ja -korttien teemana on myös Strömma.