Perniöläisiä luontoihmisiä huolestuttavat Salon ja Raaseporin rajalle kaavaillut tuulivoimalat.  Erityisesti huoli  on noussut alueen elinvoimaisesta  metsosoitimesta. 
Lääninrajan metsässä voi nähdä luonnossakin taistelevat metsot. Kuva Ana Schorin.
Lääninrajan metsässä voi nähdä luonnossakin taistelevat metsot. Kuva Ana Schorin.


Alueella kolme vuosikymmentä liikkunut Ana Schorin pitää varmana, että jos tuulivoimalat rakennetaan nyt kaavaillulla tavalla, alueen metsoille saadaan heittää hyvästit.
– Tuulivoimahanketta en halua kaataa, mutta lisää harkintaa voimaloiden sijoitteluun tarvitaan. Jos myllyt rakennetaan lähemmäs tietä kauemmas metsoista, ongelmaa ei tule, uskoo Schorin.

Hän toteaa, että kallioylängöllä on muitakin luontoarvoja kuin vahva metsokanta.
– Metso on hyvä indikaattori. Alue, missä metso viihtyy tässä mittakaavassa, on hyvä ympäristö muillekin villieläimille.

Samoilla linjoilla oli myös Varsinais-Suomen Ely-keskus joka vaatii tarkennuksia ympäristovaikutusten arviointiselvitykseen.  Ely-keskus katsoo,  että yksi mahdollinen vaihtoehto myllyjen sijoittamiseksi ei riitä.

Halikkolainen Kari Nore jakaa Schorinin huolen.  Hän epäilee, että luontoselvitys on tehty pintapuolisesti.

– Jos on tehty kahdeksan päivää maastokäyntejä, niin ei siinä 650 hehtaarin aluetta käydä kattavasti läpi.


Projektipäällikkö Seppo Ilonen tuulipuistoa ajavasta St1:sta ei hämmästy kannanottojen määrää.
– Palautteen määrä oli aika lailla odotettu.


Ilonen toteaa, että turbiinien paikkoja voidaan vielä säätää.
– Otamme palautteen huomioon ja teemme voitavamme.
Hän huomauttaa, että vaihtoehtoja on tutkittu, ja esimerkiksi maantien vartta pyrittiin hyödyntämään. Tämä johti kuitenkin siihen, että myllyjen määrä putosi varsin pieneksi, esimerkiksi joen Perniön puolelle kaavailtu voimala poistettiin maakuntaliiton toiveesta. 

Näsen alueella myllyjen paikkaan vaikuttavat tiestö ja maanmuodot, Ilonen kertoo.