Uutiset

Metsän sadonkorjuu alkoi mustikoista ja kantarelleista

Lue lisää...
Hannele ja Markku Karvonen Pohjasta myivät mustikkansa Perniöön ja aamulla mennään taas metsään. Tilistä jää usein iso osa Perniön kauppoihin.
Päivää taas vuoden jälkeen, tervehti kiskolaisrouva Perniön Kalakaupan Mika Peltolaa.
Tuomisina oli muutama laatikko mustikkaa, jotka Peltola osti ja osti monelta muultakin. Pariskunta on syksyinen tuttu marjojen ostoiltoina vuosien takaa.
Pohjanpitäjästä tulleet Hannele ja Markku Karvonen olivat poimineen auton perän täyteen mustikkaa.
Tyhjiä laatikoita lähti mukaan kymmenkunta ja aamulla metsään. Onko kuuma?
–On kuuma, mutta pitää lähteä aikaisin.
Hannele Karvosella oli neuvo muille.
–Märkiä T-paitoja mukaan ja kun yksi kuivunut, puetaan toinen.
Pedot eivät pariskuntaa pelota, karhun jätöksiä on löytynyt ja ilves on liikkunut.
–Yksi hirvi oli tykästynyt minuun, mutta lähti sitten, vitsaili Hannele Karvonen.
Mustikan lisäksi tiistaina ostettiin kantarellia.
Hannu Valo toi sieniä kaksi ämpärillistä, helpolla ämpärit eivät vielä täyttyneet.
–Kymmenen kilometriä ja koko päivä.
Valo murehti kuivuutta ja kuumuutta
–Pari päivää vielä ja sienet kuivuvat.
Ostettava sortimentti laajenee pikkuhiljaa.
–Kohta tulevat puutarhamarjat, sitten suppilovahverot, vahveroita ostetaan hyvässä lykyssä vielä marraskuussakin.
Perniön Kalakauppa kerää metsän satoa laajalta alueelta, Taalintehtaalta Kiskoon ja Muurlasta Pohjaan.
Myös Rantamäen tila ostaa marjoja ja sieniä.

Helteeseen tepsivät jäätelö ja vesi

Lue lisää...
Kaur (oik.) aloittaa tulevana syksynä koulun. Koulumatkaan on jo tutustuttu. –Vähän jännittää, Kaur myöntää. Pikkuveli Oliverilla on ekaluokkaan vielä aikaa.
Perniön kirkonkylällä asuvat Kaur ja Oliver Kopli pitävät leikkipuistoa parhaana kesänviettopaikkana. Hellettä 7- ja 4-vuotiaat pojat hallitsevat kylmällä vedellä ja tietenkin jäätelöllä.
–Uimassa ollaan käyty tänä kesänä, mutta ei viime päivinä, Kaur kertoo.
Poikien sukujuuret ovat Eestissä ja he vierailevat siellä usein. Nyt poikien mummi Ene Vilipuu on tullut kaitsemaan lapsenlapsiaan.
–Mummi on täällä, kun äiti on lomalla Saksassa, pojat kertovat.
Kuumalla ilmalla jäätelön lisäksi maistuvat salaatit, sämpylät, jugurtit ja viilit. Vedellä on janojuomana myös vahva kilpailija.
–Fanta ja kokis auttaa myös, Kaur pohtii.
–Ja Sprite!, täydentää Oliver.

Kesäperniöläiset viihtyvät ulkona
Turkulaiset Juuso Salminen, Esme Raita ja Venla Salminen viihtyvät lomallaan Juuson vanhempien luona Perniössä. Kuuma kesäpäivä houkutteli perheen pelaamaan petanqueta ja potkimaan palloa.
–Ei näin hienolla kesäilmalla voi sisällä olla, Juuso toteaa.
Kesällä perhe ui Naarjärvellä ja Kemiössä. Venla innostuu myös koripalloilemisesta muiden ulkoleikkien ohella.
–Paras uimapaikka on Kemiössä Folkhälsanin rannalla, Venla virkkoo.
Lomalaiset ovat ehtineet myös mustikkametsään. Puolen tunnin poimimisen päätteeksi saaliiksi oli saatu kilon verran marjoja.

Latinalainen Amerikka unohtuu muiden avustusmaiden jalkoihin

Lue lisää...
Arja Koskinen on asunut yli 30 vuotta ulkomailla, mutta koti on aina ollut Särkisalossa. Syyskuussa ensimmäinen työtehtävä odottaa Kolumbiassa.
Karibian rannalle, laguunin viereen Arja Koskinen rakensi kotinsa. Nicaragualaisessa kylässä ei ollut juuri muita asukkaita, kun suomalainen lingvisti asettui kylään. Talo ei sijaitse saarella, mutta sinne pääse vain vesiteitse.
–Keittiön kaapista saattoi löytää boan, mutta käärmeet ovat sittemmin paenneet asutusta.
Nyt Koskisella on koti, mies ja kaksi koiraa Latinalaisessa Amerikassa. Koti on myös Särkisalossa. Arja Koskinen on valittu Salon, erityisesti Särkisalon nimikkolähettilääksi.
Hän muuttaa syyskuussa takaisin Nicaraguaan. Ensimmäinen työtehtävä Latinalaisen Amerikan aluepäälliköllä on Kolumbiassa kylissä, joita Suomen Lähetysseura on tukenut tulvan jälkeen uudelleenrakentamisessa.
–Asun Nicaraguassa, mutta kohdemaina ovat Bolivia, Kolumbia ja Venezuela.
–Lähetysseuran ja minun tehtävänäni on seurata ja tukea apua saaneita seurakuntia.
Lähetysseuralla on kullekin alueelle omat työparinsa. Parista toinen hoitaa asioita Suomessa, toinen kohdemaassa.
–Emme tee asioita ihmisille valmiiksi, vaan autamme ruohonjuuritasolla. Me olemme kumppaneilla töissä. He määräävät työtehtävät, emme me.

Ulkoministeriön suurin kumppani
Lähetysseura luo hankkeita, joiden kautta keskitytään paikallisiin ongelmiin, kuten aidsiin, kehitysvammaisten lasten auttamiseen tai annetaan ruoka-apua.
–Vammaiset ovat syrjityimmistä ryhmistä syrjityimpiä. Vanhemmat saattavat piilottaa vammaisen lapsen, sillä häpeä on niin suuri.
Lähetysseura saa kehitysyhteistyöhön rahoitusta Suomen ulkoministeriöltä. Lähetysseura onkin Suomen suurin ulkoministeriön kumppani. Vaikka apu paikallisille kohdemaissa tuotetaan seurakuntien kautta, ulkoministeriön rahoitusta ei saa käyttää hengelliseen työhön.
–Autamme paikallisia raportoimaan hankkeista. Ulkoministeriön rahoitusta ei käytetä hengellisiin hankkeisiin, kuten pappien kouluttamiseen tai kummilapsityöhön, Koskinen korostaa.
–Meillä on sama runko ja pää, mutta siivet eli rahoitus tulee eri paikoista, Koskinen kuvailee.
–Meillä on noin 90 kehitysyhteistyöhanketta ja yli 300 kirkollista hanketta.

Lue koko juttu painetusta lehdestä.

Perniönseudun Lehti Oy | Lupajantie 1 | 25500 Perniö | puh. (02) 735 2300 ilmoitukset ja tilaukset | (02) 735 2301, 735 2302 toimitus | fax. (02) 735 2284
Tämä julkaisu on suojattu tekijänoikeuslailla. Tekijänoikeuslain nojalla kopiointi muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan luvan.
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja skannaamiseen lupia oppilaitoksille, yrityksille ja muille yhteisöille.
Tarkista onko organisaatiollanne voimassaoleva kopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry www.kopiosto.fi.
Sivuston toteutus: Arttu Arojoki

Perniönseudun Lehti - RSS